Tiibetinbuddhalainen nyingma-perinteen dharmayhteisö
Suuri Mestari Jampal Shenyen
Jampal Shenyen
Intiassa, pohjoiseen Vajrasanasta eli Bodhgayasta, bramiini Palden Gyongille ja hänen vaimolleen Kuhanalle, bramiinin tyttärelle, syntyi Manjushrin reinkarnaatio, jolla oli suuret ja pienet merkit. Pojan nimi oli Dechog Nyingpo (Ylimmän Autuuden Ydin).
Nuorella iällä hänet vihittiin munkiksi, ja opittuaan viisi tavanomaista tiedettä hän opetti muita, ja hänestä tuli suuri pandita eli oppinut munkki.
Tuolloin Jalo Manjushri ennusti:
Lännessä, Danakoshan saarella, elää eräs,
joka kaikkien
buddhien valtuuttamana Dzogchen-opetusten haltijana
on
Vajrasattvan emanaatio. Häntä kutsutaan Garab Dorjeksi.
Dzogchenin eli Atiyogan, vaivattoman ja välittömän valaistumisen
saavuttamisen
syvällisten opetusten olemuksen haltijana hän myös
koosti Buddhan itsensä opetukset.
Mentyään Oddiyanan maahan lännessä hän kohtasi suuren Danakoshan saarta ympäröivän Kusha-järven rannalla Garab Dorjen, vidyadharan eli tietämyksenhaltijan. Tehden kumarruksia ja kiertäen Garab Dorjea Dechog Nyingpo anoi tätä hyväksymään hänet oppilaakseen. Suuri mestari näki että ylin perimyslinjan haltija oli saapunut, ja opetti hänelle Dzogchen-opetuksia pelkkien symbolien ja taitavien menetelmien avulla. Yhdessä hetkessä Dechog Nyingpo saavutti oivalluksen ja vapautumisen, ja hänelle annettiin nimi Jampal Shenyen eli Manjushrimitra (Manjushrin Henkinen Ystävä). Koska hän halusi täydellistää opetukset, hän lahjoitti monivärisen, arvokkaan mandalan pyytäen mestaria opettamaan uudestaan Dharman keskeisen merkityksen. Niinpä mestari opetti hänelle mittaamattomia Dzogchen-tantroja - Semden (Mieliosan), Longden (Avaruusosan) ja Mengagden (Ydinohjeiden osan) kolmea osaa. Nyt, aikomukseltaan erottamattomana Garab Dorjesta, Jampal Shenyenistä tuli myös opetusten kokoaja. Hän jakoi kuusi miljoonaa neljäsataa tuhatta Dzogchen-tantraa kolmeen osaan: Semdeen, Longdeen ja Mengagdeen. Osa piilotettiin termoina eli aarteina, osa selitettiin oppilaille jotka olivat soveltuvia astioita.
Tämän jälkeen hän asui Sosan eli Susadvipan saarella olevalla ruumiidenjättömaalla 109 vuotta leväten samadhissa ja toimien monien dakinien ja lukemattomien tuntevien olentojen hyödyksi.